HISTORIIKKI

Norinkylään pysyvä asutus on saapunut 1600-luvun lopulla Kyrönjoen alkulatvoille.
Ensimmäiset talot, Nori, Koivisto ja Kaari, nousivat Norinluoman rantamaille.
Vuonna 1766 kylää oltiin liittämässä Jurvaan, mutta hankkeesta luovuttiin.
Myllymäki, Kivistö, Myllykangas ja Männistö perustettiin seuraavina
lähelle muuta asutusta. Vähitellen asutus levisi Riipinkylään päin,
jonne perustettiin Ojalan, Hirvelän ja Hirviniemen talot. 1800-luvun alussa kylä
oli jo vireä ja väkiluvultaan parin sadan asukkaan yhteisö, joka ripeästi kasvoi.

Kylä on aina ollut yrittäjähenkistä ja kaikenlainen kaupankäynti on
kuulunut kylän ihmisten toimintaan vuosisatojen ajan. Kaupankäyntiä on
harjoitettu jo 1800-vuosisadan alkupuolella mm. silloiseen Pietariin, samoin
kulkuyhteyksiä on ollut Ahvenanmaalle. Kauppamatkoja teki tuolloin ainakin Kreetta
Liisa Kaarlentytär, joka oli Koiviston talon emäntä. 1800-luvun lopulta
ovat toimineet Otto Aleksanteri Kaaren kauppa (perustettu 1877) sekä Matti Leander
Männistön ns. Porvarin kauppa, joka sai maakauppaoikeudet v.1894 ja toimi
30-luvun lopulle kauppiaan kuolemaan saakka. Kaarelan osuuskaupasta tuli Teuvan
ensimmäinen osuuskauppa v. 1903. Sotien jälkeen v.1940 kylässä toimi
peräti kuusi eri kauppaa samanaikaisesti.

Tehdastoiminnan aloitti Juho Hirvelä (s.1861)perustamalla harmonitehtaan v.1884
Norinkylän Hirvelänpäässä ns. Herra Hirvelän talossa. Hän myös
anoi kylälle omaa kansakoulua v.1892 ja toimi aktiivisesti koulun saamiseksi.
Vaiherikkaiden vaiheiden kautta Norinkylään saatiin ensimmäisenä
sivukylänä oma kansakoulu 28.10.1897. Jaakko Rahnasto teki myös harmoneja
v.1887 ja hänellä oli myös lestitehdas, jonka hän perusti v.1896.
Jaakko Rahnastolla oli myös tiettävästi kylän ensimmäinen puhelin v.1910.

Puutavarakauppa on ollut myös kylälle ominaista koko vuosisadan ajan.
Sahaustoiminnan aloitti Matti Vihtori Kaari höyrysahalla v.1894. Saha paloi v.1903.
Norin Saha osakeyhtiö perustettiin v. 1919, toimitusjohtajana toimi Iisak Harju.
Norin saha Oy siirtyi veljekset Lähdesmäelle v.1954. Nurmela & kumppanit
harjoitti sahaustoimintaa vuosina 1951-59 Yökorventien varrella, jonka jälkeen
sahausta jatkoi E.Nurmelan puutavaraliike. Yritys lopetti toimintansa sahan
palaessa 24.3 1963. Myös meijeritoiminnan aloitti M.V. Kaari pienellä
meijerillä v.1888. Norin osuusmeijeri aloitti toimintansa v.1927.

Merkittäviä tapahtumia ovat olleet, kun kylälle saatiin sähkövalot
v.1921. Kylälle opettajaksi samana vuonna saapunut Yrjö L. Vappula
osallistui merkittävästi kylän toimintaan ja oli perustamassa monia
osuuskuntia ja aktivoimassa seuratoimintaa. Osuuskassa perustettiin kylälle
v.1928 ja toiminta on jatkunut edelleen, vain nimeä ja keskuspaikkaa on välillä
vaihdettu. Toinen pitkäaikainen opettaja on ollut Lea Siljamäki ent. Hirviniemi,
jonka erikoisena "saavutuksena" voidaan pitää kolmen sukupolven opettamista.

Huonekaluteollisuus on kukoistanut kautta aikain kylässä. Aluksi oli
pienempiä perhe yrityksiä, joista sitten vähitellen kasvoi suuria
monia kymmeniä henkiä työllistäviä tehtaita. 60 - 70-luku
olivat kulta-aikaa. Monet huonekaluautot lähtivät Norinkylästä ympäri
maakuntaa ja kauemmas. Kauppaa tehtiin suoraan ovelta ovelle periaatteella.

Parhaimmillaan Norinkylä on ollut Suomen teollistunein kylä asukaslukuun nähden.
Kylässä oli tarjolla työpaikat useammalle sadalle hengelle.
Työntekijöitä kulki laajalta alueelta. Teollinen toiminta hiljeni 80-luvulla lamavuosien
seurauksena, mutta on taas piristymässä monien pienien yritysten voimalla.

Pääsivu * Asuntopörssi * Kylät ja kartta
Tutustumiskohteet ja tunnettavuus * Yritystoiminta
Yhdistys toiminta * Kylähankkeita * Vapaa-ajan toiminta * Norinkylä