Hankeen tausta


Teuvanjoen kunnostus on ollut vireillä 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Teuvanjoen ympäristöhanke lähti liikkeelle 7.6.2001, jolloin asiasta neuvoteltiin Teuvalla ympäristökeskuksen aloitteesta.

Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan kautta Kristiinankaupungin Pohjoislahteen. Joen pääuoman pituus on n. 55 km ja vesistöalueen pinta-ala 542 km². Joelle on ominaista virtaamien suuri vaihtelu ja rantatörmien jyrkkyys ja tästä syystä joenvarrella ei ole tulva-alueita.

Vuosikymmenien aikana joessa ja sen lähiympäristössä on tapahtunut huomattavia muutoksia. 1970 - luvun lopulle, Teuvan jätevedenpuhdistamon valmistumiseen saakka, veden laatu huononi merkittävästi. Sen jälkeen on tapahtunut jonkin verran parantumista, mutta ei riittävästi ja veden laatua onkin pidettävä välttävänä ja latvaosiltaan huonona. Veden laadun huonontuessa myös kala- ja rapukanta on taantunut.

Vuosien kuluessa liikkuminen joen rannoilla on vähentynyt ja loppunut eri syistä lähes kokonaan. Tästä on seurannut rantojen puskittuminen ja umpeen kasvaminen niin, että liikkuminen rannoilla on nykyään erittäin vaikeaa. Tulvien rannoille tuoman lietteen johdosta rannat ovat kasvaneet joen päälle suurella osalla jokea. Rannoilla tapahtuu myös paljon sortumia ja siitä syystä joen päälle kaatuneet puut sulkevat ajoittain koko jokiuoman.

Projektin myötä laaditaan kehittämissuunnitelmat joiden toteutuksen myötä Teuvanjoki ja sen ympäristö saatetaan sille kuuluvaan asemaan veden maisemallista merkitystä lisäten ja sen toiminnallisia mahdollisuuksia kehittäen.

Hankekuvaus

Teuvanjoki ja sen rannat pyritään saattamaan niille kuuluvaan asemaan tuomalla joki uudelleen kylien etupihaan kuuluvaksi. Tällä hetkellä joki on ympäristöineen jäänyt taajaman takapihaksi; rannat ovat hoitamattomia, tukkoisia ja vaikeakulkuisia. Joki on vähävetinen ja rannoilla on useissa kohdin sortumia, myös kala- ja rapukanta on heikko. Rakentaminen on suuntautunut joelta poispäin eikä joelle ole annettu sen ansaitsemaa arvostusta.

Avaamalla näkymiä joelle lisätään veden merkitystä maisemassa. Jokivarsialueen toiminnallisia mahdollisuuksia kehitetään kulttuurimaisema huomioiden. Rakenneratkaisut suunnitellaan mahdollisimman luonnonmukaisiksi ja sellaisiksi että valmistuttuaan ne tarvitsevat mahdollisimman vähän hoitoa ja huoltoa.