Teuvalla on ollut ainakin 12 varmaa kivikautista asuinpaikkaa. Metallikaudet (pronssi- ja rautakausi) ovat sen sijaan ovat huonosti tunnettuja. Pronssikaudelta ei ole pystytty todistamaan yhtään varmaa ihmisen jättämää jälkeä, ja rautakaudestakin tunnetaan oikeastaan vain Lautamäen ristiretkien aikainen kaksoishauta, joka kylläkin on esineistöltään rikas ja monipuolinen. Esihistorialliset ajanjaksot Suomessa * Kivikausi n. 7000-1500 eKr. * Pronssikausi n. 1500-500 eKr. * Rautakausi n. 500-1200 eKr. Jääkauden jälkeen saapuneet asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia, jotka keräsivät ravintonsa luonnosta. Yksi ensimmäisistä asuinpaikoista Teuvalla oli Äystönmäen Kukunkallio. Paikan arvioidaan olevan Teuvan vanhin asuinpaikka korkeutensa ja arkeologisten löytöjensä perusteella. Kukunkalliolta on löytynyt mm. kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Ajallisesti löydöt kuuluvat esikeraamiseen aikaan (7000-4200 eKr.). Vanhimmista kivikauden aikaisista asuinpaikoista Komsin- ja Pappilankangas tunnetaan jo paremmin, koska Jalmari Teirilä toimitti löytämiään näytteitä ahkerasti kansallismuseoon. Kivetty liedensija ja lukuisat saviruukun palaset ajoitettiin tutkimuksissa n. 4500 vuoden ikäisiksi. Tuolloin merenranta on ollut 63 metriä nykyistä korkeammalla. Vähän nuorempia ovat lähellä olevat Pettumäen ja Kortesviidan asuinpaikat 4200-4000 vuoden takaa. Pettumäestä löytyi mm. kaksi kirvestä sekä joitakin talttoja ja kaapimia. Selvästi kehittyneempää kivikauden kulttuuria edusti ns. vasarakirveskulttuuri 2500-2000 eKr., jolloin kivenhionta hallittiin jo huomattavasti paremmin. Komeita, veneenmuotoisia vasarakirveitä on löydetty Teuvalta useita, mm. Pappilan- ja Komsinkankaalta, Pettumäeltä, Kortesnevankorvesta, Suolakalliolta ja Horon Hietaharjusta.

TEUVAN MUUTTUVAT MAISEMAT