Tapio Hokka

tahokka@tiltu.teuva.fi

Kotipuheopetusta esikouluikäisille

Jos tapa, jolla puhutaan, kiinnittää huomiota enemmän kuin se asia, josta puhutaan, on kysymys puhehäiriöstä. Valitettavasti koulussa lapsi kohtaa tässä suhteessa varsin suvaitsemattoman ympäristön.

Viime vuosina on todettu erilaisten puhehäiriöiden lisääntyneen kouluun tulevien keskuudessa. Toisaalta puheterapiaan pääsy on vaikeutunut terapeuttipulan vuoksi. Lievemmin äännevirheiset r- ja s-lapset ovat saaneet odottaa pitkään ( turhaan ) vuoroaan.

Mitä kodit voisivat tehdä

Lapsen kaikki oppiminen tapahtuu omassa, yksilöllisessä rytmissä. Jos hän on muuten normaalisti kehittynyt, ei p i e n i ä viivästymiä puheen kehityksessä kannata ottaa vakavasti. Kotona voitaisiin tasoittaa kouluun tulevan lapsen tietä tarkistamalla hänen puheensa laatu ja tarvittaessa leikkiä hänen kanssaan "puheleikkejä".

Lapsi oppii puhumaan matkimalla perheenjäsenten puhetta. Jos hänelle aina "lässytetään", hän oppii lässyttämään. Normaali puhekieli on hyvä malli, "tavallinen" keskustelu vie lapsen luonnollista kielellistä kehitystä eteenpäin.

Kun lapsella on todettu äännevirhe, esim. 5-vuotistarkastuksessa, eikä puheterapeutille saada aikaa, kotona voidaan asian hyväksi yrittää tehdä jotakin:

Alkuhavainnot

         1.     Lapsi on siis muuten kehittynytnormaalisti eikä 
                esim. kuulossa ole vajausta.

         2.     Tarkistakaa peilin ääressä, miten lapsen kieli toimii.
                      

         3.     Miten rennot suunseudun lihakset ovat. ==>>

         4.     Miten eriytynyt leuan liike on. ==>>

         5.     Miten hengitys toimii. ==>>

Yhteenveto

- Jos normaali kehitys,

- jos ei varsinaista elimellistä vikaa,

=> harjoitteluun voi ryhtyä.

=> ! Muussa tapauksessa vain asiantuntijan tutkimuksen jälkeen.

Kotiharjoituksia

Puheterapia ja koulun puheopetus ovat koulutetun erityisasiantuntijan työtä. Mutta koska kyseistä palvelua on rajoitetusti saatavilla, tarjotaan näillä sivuilla puheopetusvihjeitä, jotta lapsestaan huolestuneet vanhemmat voisivat tehdä itse jotakin. Ensisijaisesti lapsen tulisi siis saada puheterapiaa.

Harjoitukset olisi laadittava yksilöllisesti äännevirheen laadun ja lapsen muiden ominaisuuksien pohjalta. Näin ei voida tässä menetellä, vaan harjoitukset kohdistuvat äänteiden ( R ja S ) yleisiin valmiuksiin:

kielen motoriikkaan, hengitykseen ja ääntymäpaikan löytymiseen.

Näiden harjoitusten toivotaan helpottavan lapsen edistymistä sitten, jos ja kun hän pääsee "oikeaan" puheterapiaan. Keskeinen asenne on - tehdään vähän kerrallaan, mutta usein, ja leikkimielellä.

        R ==>>

        S ==>>






Lapsen kehityksestä

Lapsen sanavarasto kasvaa nopeasti. 8 - 10 kk:n iässä hän ymmärtää sanoja ja vähitellen myös tuottaa niitä itse:

1½ vuoden iässä hän osaa n. 20 sanaa, 2 v:n iässä 250- 300, 3-vuotiaana 900 sanaa. 4-vuotias puhuu jo yleensä lähes virheettömästi - yksilöllisiä eroja on. Mitenkään poikkeuksellisia eivät ole r- ja s-virheiset koulutulokkaat.

Puhumaan oppiminen edellyttää riittävää ä l y k k y y d e n tasoa, hyvää k u u l o a ja kuulo m u i s t i a sekä kuulo h a v a i n t o a . Lisäksi vaaditaan keskittymiskykyä sekä tunne-elämän tasapainoa.

Kuulonvaje aiheuttaa vaikeusasteesta riippuen äännevirheitä, puheen- ja kielenkehityksen viivästymistä. Vaikea kuulovamma estää koko puhekielen kehityksen.

Jos lapsi ei puhu 3-vuotiaana tai jos puhe on epäselvää ja sanoja on vähän, on kyse viivästyneestä kielellisestä ja /tai puheenkehityksestä. Ongelma vaatii puheterapeuttista kuntoutusta. Nämä sivut liittyvät lähinnä lieviin puheenhäiriöihin, äännevirheisiin.


Tästä takaisin








Kielen toiminnasta

Kielen joustava ja rento liikehdintä on äänteiden tuottamisessa tärkeää. Ongelmia voi aiheuttaa liian tiukka kielen jänne. Kieli ei pääse nousemaan oikeaan ääntöpaikkaan. Jänne on liian tiukka, jos kieli ei nouse ylähuulelle. Tällä on vaikutusta etenkin r-äänteen tuottamisessa, jolloin kielen kärki tärisee ylähampaiden takana olevalla hammasvallilla.

Jänteen leikkaus on yksinkertainen ja suositeltava toimenpide.

Etuhampaiden puuttumista arvellaan usein s-virheen syyksi. Asia ei ole aina niin. S syntyy ylhäällä ( hampaattomallakin ) hammasvallilla. Kielen pitäisi pystyä tuottamaan leveähkö, kourumainen muoto. Ilmavirran tulisi kulkea tätä kourua pitkin kärjen kautta ulos.

Tutkikaa ( klikatkaa ) puheopettajan peilin liikemalleja. Jos tuntuu siltä, että lapsella voisi olla elimellinen vika, kannattaa varmistua asiasta lääkärintutkimuksessa.

Muita elimellisiä syitä kuin tiukka jänne ovat mm. suurentuneet kita- ja nielurisat, polyypit nenätiehyeissä, liian paksu ja jäykkä kielen kärkiosa, suulaen poikkeava muoto sekä hampaiden ja leukakaaren poikkeavat asennot.

Puheopen peili

Klikkaa lisäohjeita

Tässä esimerkkejä kielen jumppaliikkeistä. Leikkikää ja tutkikaa peilin ääressä, pystyykö lapsi tekemään samoin.

sammakko

kuppi

kouru

lehmänkello

sikari

rullaus

lärpättely

possunkärsä

järsintä

lakaisu

Tästä takaisin





Leuka ja kieli eivät leiki samaa leikkiä

Kielen ja leuan - myös huulien - liikkeiden tulisi olla rentoja ja toisistaan eriytyneitä. Pystyykö lapsi tekemään tämän ilman leuan tai pään myötäliikkeitä. Ellei suju,leikkikää tätä "lehmänkelloa" tai "kissankäpälää" - leuasta voi pitää kädellä kiinni.

Onnistuuko "kissan maidonlärpättely" - leuka ei leiki mukana.

Tästä takaisin

 





Kuulohavainto on eri asia kuin hyvä kuulo

Hyvä kuulo tarkoittaa sitä, miten hyvin kuulee eri korkuisia ja eri voimakkuudella tulevia ääniä. Lieväkin kuulonvaje sopivalla taajuudella voi heijastua puheenoppimiseen.

Kuulohavainnon, äänien erilaisuuden havaitsemisen tarkkuus, vaikuttaa puheen lisäksi esim. kirjoitustaitoon.

Kokeilkaa pystyykö lapsi erottamaan, ovatko kaksi sanaa samanlaiset vai erilaiset. Esim. tiili-siili, silli-tilli, seis-seis, reiko-leiko, rösö-rösö, renni-Lenni ( testistä Saarivirta - Holopainen )

Jos näyttää esiintyvän vaikeuksia, "leikkikää", harjoitelkaa samankaltaisilla tai samoilla sanapareilla.

Tästä takaisin







Artikulaatio

Ääntämistä voidaan arvioida sen p a i k a n mukaan, missä äänne suussa syntyy ja toisaalta sen t a v a n mukaan, miten äänne syntyy.

R-äänne oikein

Kielen kärki värähtelee ylhäällä keskihammasvallilla. Täry tuntuu ja näkyy kielen kärjessä. Hammasväli on pieni.

Tavallisimmat häiriöt

"kurkkuärrä"

- täry syntyy pikkukielen värähdellessä kurkussa

"laideärrä"

- kielen laita tärisee

"tärytön ärrä"

- ääntöpaikka on oikea, mutta täryä ei kuulu lainkaan

S-äänne oikein

Kieli muodostaa väljähkön kourun, jonka kapein osa on hammasvallin keskiosan kohdalla; ilmavirta tuottaa hankaushälyä, sihinää.

Tavallisimpia häiriöitä

"pehmeä ässä"

- suhina syntyy kielen kärjen kurkistaessa hampaiden välistä

"iskelmälaulajan ässä"

- kielen kärki on leveänä alahampaiden takana

"laideässä"

- ilma suhisee suupielestä kielen jomman kumman tai molempien laitojen kautta

Tästä takaisin





Suunseudun liikkeet

Osaako lapsi viheltää ?

Osaako päristellä huulia ? ( vain huulia, posket eivät saa päristä mukana )

Onnistuuko: "yy-i , yy-i" ( huulet supistuvat ja levenevät )

Jos suunseutu tuntuu jähmeältä, voidaan leikkiä erilaisia "ilmeilyjä": nenän nyrpistyksiä, poskien pullisteluja, kulmakarvojen kohottamisia ja rypistyksiä, silmäniskuja, irvistyksiä...

Possunkärsä

Tästä takaisin

 





Oikea hengitystekniikka tärkeää

Hengittäessään ihminen "lihoo" eikä "kasva". Luonnollista, oikeaa hengitystapaa käytetään puhuttaessa: sisäänhengittäessä vyötärön tienoo laajenee ( kokeile kädellä ), uloshengittäessä supistuu - rintakehä ei juuri liiku. Hyvä hengitys ja äänenkäyttö edellyttävät täysin rentoa vatsaa ( ei velttoa ) . Kireät vyöt pois! Hyvä ryhti !

Hengittääkö lapsi suun kautta ? Miksi ? Onko nuhaa ? Nenätiehyeiden tukkeumaa muista syistä ? - Suositellaan lääkärintutkimusta.

R-äänteen tuottamisessa erityisesti tarvitaan "reipasta" ilmavirtausta. Ilman riittävyyttä voi kokeilla a-, i- tai u-äänteen yhtäjaksoisella tuottamisella:

9-vuotias pystyy yhdellä henkäyksellä tottamaan noin 8 -11 sekuntia, tytöt vähemmän kuin pojat.

Tästä takaisin

 




R-äänneharjoituksia

+ Tee harjoituksia joka päivä.

+ Vain lyhyitä tuokioita: 5 - 10 min

+ Harjoitus on leikkiä.

Tuokio aloitetaan jumpalla.

1. Kielijumppaa peilin ääressä

R:n kannalta sopivia:

- sammakko ( muutama kerta )

- kuppi (muutama kerta )

- lärpättelyä hetki ( leuka ei liiku ! )

- lehmänkelloa ( leuka ei liiku ! )

- sikari

- rullaus 5 - 10 kertaa

( Lapsista on yleensä mieluisaa, jos harjoitukset onnistuu piilottamaan löyhän tarinan yhteyteen. Tässä esimerkki. )

- Sitten joitakin alla olevista:

2. Hengitysharjoituksia

- Puhalla höyheneen, kynttilään tms. kevyesti ja pitkään.

- Vedä ilmaa, päästä a-, i- tai u-ääntä ( sihinää ) pitkään

=> Huom. liiasta puhaltelusta voi pää tulla kipeäksi ( paranee itsestään ).

3. Paikoitusharjoituksia

- Lopullisena päämääränä on oikeapaikkainen täry.

- R:n oikea paikka on siis hammasvalli.

=> Ensin hitaasti ja selvästi, sitten nopeammin.

=> D on napakka.

=> Valitse tuokioon yksi ryhmä alla olevista:

( Esimerkiksi näin leikkien. )

den den den den dee da da dada dan dan dan dan daa da da dada don don don don doo da da dada daa dun dun dun dun duu dada dada daa dän dän dän dän dää de de dede dön dön dön dön döö de de dede dyn dyn dyn dyn dyy de de dede dee din din din din dii dede dede dee pada pada apdaa apdaa podo podo opdoo opdoo pudu pudu upduu upduu pädä pädä äpdää äpdää pödö pödö öpdöö öpdöö pydy pydy ypdyy ypdyy pede pede epdee epdee pidi pidi ipdii opdii Seuraavassa "ND" = kielen laiteet ylähampaita vasten, ilmavirta poksauttaa kielen kärjen rentona irti hammasvallilta - leuka ei liiku, suu on auki. AND-AND-ND-ND HAND-HAND-ND-ND OND-OND-ND-ND HOND-HOND-ND-ND UND-UND-ND-ND HUND-HUND-ND-ND ÄND-ÄND-ND-ND HÄND-HÄND-ND-ND ÖND-ÖND-ND-ND HÖND-HÖND-ND-ND YND-YND-ND-ND HYND-HYND-ND-ND END-END-ND-ND HEND-HEND-ND-ND IND-IND-ND-ND HIND-HIND-ND-ND D-puheleikki: R korvataan D:llä. Esimerkiksi: Kedttu hödppii kidnupiimää, kudjaa kodppua jädsii. Kodppi kudkotti kedppua, Udpo judpottaa, kudki kadkotti sedkkua, tudpa ledpottaa. hadakka hudjana hedkkua, Udpolla on odpelo olo, nädhi nudjana nodkkoa. Udpo judpottaa. Peni Peni pen-den-den-den meni meni men-den-den-den ohi kodon don don don don yli kadun dun dun dun dun. ...tai Dinojuttu Toista monta kertaa peräkkäin: hadakka-hadakka-hadakka... hattada- hattada-hattada... madakka-madakka-madakka... pudukki-pudukki-pudukki... N a p a k a s t i ja r e i p p a a s t i ! DN poksahtaa ! HADDN DN DN LAL-LAL-LAL-LAL-DN-DN-DN HODDN DN DN LEL-LEL-LEL-LEL-DN-DN-DN HUDDN DN DN LOL-LOL-LOL-LOL-DN-DN-DN HÄDDN DN DN HÖDDN DN DN HYDDN DN DN HEDDN DN DN HIDDN DN DN

4. Pikkuärrä, surina

- Suu on auki, leuka velttona alhaalla.

=> Nosta kielen kärki ylhäälle Ärrän kotiin. Siellä Ärrä pesee sähköhammasharjalla hampaitaan: Drrrrrr... Drrr... ( Huom. hurina ei saa kuulua kurkusta ! )

5. Täry

Kaikki edellä olevat harjoitukset tähtäävät oikeapaikkaisen kielenkärkitäryn syntymiseen. Monasti täryn yhtäkkinen tuleminen yllättää riemukkaasti sekä pienen harjoittelijan että hänen vanhempansa.

Joskus täryn ilmaantuminen antaa odottaa itseään. Silloin vaaditaan kärsivällisyyttä harjoittelussa eikä luovuttaa saa.

Seuraavassa esitetään eräs keino, jolla hyvin tehokkaasti voidaan antaa "oikean ärrän" täryvaikutelma kieleen. Se edellyttää kuitenkin pikkuärrän onnistumista niin, että hampaat ovat raollaan. Jos hampaat puristuvant liiaksi kiinni, väliin - sivulle - voidaan panna esim. kynä, jolloin hampaat pysyvät raollaan.

Kun lapsi nyt tuottaa pikkuärrää, työnnetään kielen alle tärisevä sähköhammasharja, jonka harjan paikalle on kiinnitetty metallilangasta taivutettu "vispilä". Tärisevä vispilä muuttaa pikkuärrän oikeaksi ärrän täryksi, jonka kanssa lapsi mielellään leikkii itsekin. Tähän täryyn voi myös kokeilla liittää eri vokaaleja:

RRRAAA RRROOO RRRUUU

Täryn onnistumisen jälkeen tehtäviä harjoituksia selostetaan myöhemmin lisää.

Tästä takaisin








Tähän tarkoitukseen varta vasten tehtyjä vispilöitä markkinoi

Early Learning Oy

p. 09-7012011

fax 09-7019519

Tästä takaisin

 







S-äänneharjoituksia

+ Tee harjoituksia joka päivä

+ Vain lyhyitä tuokioita: 5 - 10 min

+ Harjoitus on leikkiä.

Tuokio aloitetaan jumpalla.

1. Kielijumppaa peilin ääressä

S:n kannalta sopivia:

- kouru ( muutama kerta )

- kouru, johon kevyttä puhallusta ( posket eivät pullistu )

- lärpättelyä hetki ( leuka ei liiku ! )

- järsintä: leuka liikkuu (muutama kerta )

- hissi: kielen kärki liikkuu ( leuka ei )

- lakaisu: takaa eteen ( muutama kerta )

2. Ilmavirta kielen kärjen kautta

=> Aseta mehupilli pystyyn, yläpää hampaiden väliin.

=> Kokeile, saatko pillin sihahtamaan sanomalla:

DH - DH - DH - DH ... AADH - AADH - AADH ... TH - TH - TH - TH ... AATH - AATH - AATH ... THAA - THAA - THAA - TSAA - TSAA Jos pilli sihisee keskellä suuta, olet tehnyt oikein. Kikka 1: Jos pilli sihisee, kokeile "soittaa" sillä esim. "Ukko-Nooa", "Jänis istui maassa" tai jokin muu. Kikka 2: Pane pilli suuhun poikittain hampaiden väliin. Kokeile sanoa: DSS... DSS... DSS... ADSS... ADSS... ADSS... ODSS... ODSS... ODSS... UDSS... UDSS... UDSS... ADSA ODSO UDSU Kutsu kissaa: KS - KS - KS - KS - KS KS - AKS - AKSA KS - OKS - OKSO KS - UKS - UKSU Kikka 3: Aivastele terävästi: AATSII ! AATSII ! AATSII ! OOTSOO OOTSOO OOTSOO UUTSUU UUTSUU UUTSUU EETSEE EETSEE EETSEE

3. Paikoitusharjoituksia

=> Totutetaan kieli käymään hammasvallilla.

- Peilin ääressä voi tarkkailla kielen asentoa.

- Tärkeää olisi oppia kuulemaan, koska s sihisee oikein.

DEN DEN DEN DENSSSS.... DAN DAN DAN DANSSSS... DON DON DON DONSSSS... DUN DUN DUN DUNSSSS... DENSSSS... DEDSSSS... DANSSSS... DADSSSS... DONSSSS... DODSSSS... DUNSSSS... DUDSSSS... DÄNSSSS... DÄDSSSS... DÖNSSSS... DÖDSSSS... DYNSSSS... DYDSSSS... DINSSSS... DIDSSSS... DSAA AADSS ADSA DSOO OODSS ODSO DSUU UUDSS UDSU DSÄÄ ÄÄDSS ÄDSÄ DSÖÖ ÖÖDSS ÖDSÖ DSYY YYDSS YDSY DSEE EEDSS EDSE DSII IIDSSS IDSI ADSADSAA ANSANSAA ODSODSOO ONSONSOO UDSUDSUU UNSUNSUU ÄDSÄDSÄÄ ÄNSÄNSÄÄ ÖDSÖDSÖÖ ÖNSÖNSÖÖ YDSYDSYY YNSYNSYY EDSEDSEE ENSENSEE IDSIDSII INSINSII

4. DS-kieliharjoitukset

=> Totutetaan kieli käymään oikeassa paikassa d-äänteen avulla

- Puheessa s-äänne tuotetaan "DS".

Esimerkiksi:

Dsamu dseilaa dsaareen. Dsaaressa on dsuuri dsonni. Dsonni dsuuttuu. Dsamu dsäikähtää.Dsamu dsoutaa dselälle. Dsen pituinen dse.

Samusta lisää: Samun seikkailu ( Päivitetty 12.12.2004 )

Tästä takaisin






sammakko, nosto

=> Tämä harjoitus venyttää kielen jännettä

=> ja vahvistaa ylempiä pitkittäislihaksia

+ Suu on auki, leuka paikallaan

+ Sammakko ojentaa kielen ja nappaa kärpäsen ylähuulen päältä.

+ Sitten se vie saaliin hammasvallille.

++ Tärkeä harjoitus R-lapselle.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






kuppi

=> Tämä harjoitus venyttää kielen jännettä

=> ja vahvistaa sekä pitkittäisiä että poikittaisia lihaksia.

+ Suu on auki, kieli ensin rento ja leveä.

+ Reunat nostetaan kupiksi.

+ Kupin etureuna on tasainen.

Kikka 1: aluksi voi levittää kielen yläreunan mukaiseksi ja laskea sitten alemmas irti huulesta.

Kikka 2: kieli leveänä, rentona, paina sormella keskeltä.

Kun kuppi on ulkona, puhalla siihen: etutukka nousee pystyyn.

Sisäkuppi: kärki hammasvallilla.

++ Tärkeä harjoitus R-lapselle.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






kouru

=> Tämä vahvistaa ylempiä poikittaislihaksia

=> ja venyttää myös jännettä.

+ Kieli on ensin leveä ja rento.

+ Nosta reunat sivuilta ylös,

+ molemmat reunat yhtä korkealle.

Kikka 1: paina sormella, pillillä keskeltä kieltä.

Kikka 2: puhalla samalla kevyesti: "hyy.."

++ Sopii R- ja S-virheille varsinkin, jos virheäänne tuotetaan kielen laiteella.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






lehmänkello

=> Vahvistaa kielen pitkittäislihaksia.

+ Suu on auki, leuka liikkumatta.

+ Kieli heiluu suupielestä toiseen.

Kikka: leuasta voi pitää kiinni, jos se yrittää liikkua.

++ Hyvää jumppaa kielenjänteen leikkauksen jälkeen.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






lakaisu

=> Vahvistaa kielen kärkeä.

=> Venyttää kielen jännettä.

+ Suu on auki, leuka liikkumatta.

+ Lakaise kielenkärjellä kitalakea edestakaisin. .

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






sikari, suklaapatukka, pötkylä

=> Vahvistaa poikittaislihaksia

=> ja venyttää jännettä.

+ Työnnä kieli ulos suusta kapeana pitkänä pötkönä.

+ Älä anna sikarin kärjen roikkua.

Kikka: heiluta kieltä ensin sivuttain, pysäytä sitten toiseen suupieleen, kokeile keskelle.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






rullaus

=> Herkistää kielen kärkiosaa.

+ Kieli ( matto ) rullalle taakse.

+ Rulla auki eteen, ulos hampaiden kapeasta raosta.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






järsintä

=> Eriyttää leuan ja kielen lihasten toimintaa

+ Vaihe 1: pane sormi, pilli tms. pystyyn ylähampaiden taakse.

+ Järsi pilliä alahampailla.

+ Vaihe 2: nosta kielen kärki ylös hammasvallille ja pidä se siellä järsinnän aikana.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






hissi

=> Eriyttää leuan ja kielen lihasten toimintaa

+ Vaihe 1: pane sormi, pilli tms. pystyyn ylähampaiden taakse.

+ Avaa suu.

+ Vaihe 2: Kuljeta kielen kärkeä ylös alas.

- Leuka ei liiku.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






lärpättely

=> Eriyttää leuan ja kielen lihasten toimintaa.

=> Vahvistaa pitkittäislihaksia.

+ Suu on auki, leuka liikkumatta.

+ Kieli lärpättää ylös alas.

+ Äänen voi ottaa mukaan: la-la-la-la-laa...

++ Jänneleikkauksen jälkihoitoon hyvä.

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






possunkärsä

+ Supista huulet niin pyöreäksi possunkärsäksi kuin voit.

+ Palauta rennoksi.

++ Jäykän suunseudun lihasten harjoitus.

++ Kokeile huulten päristelyä !

Tästä takaisin:

Peili R ==>> S ==>>






Dinosaudus tadkoittaa hidmu hidveää hidmu hidmuliskoa hidmu hidveää Podo-podo-podosaudus pikkudiikkinen dapa dappa dapaa Judakauden jättiläiset dopo doppo dopoo Tydanno ja Diplo dupu duppu dupuu dip-dip-diplodokus däpä däppä däpää dan-dan-tydan-no döpö döppö döpöö dus-dus-saudus dypy dyppy dypyy depe deppe depee dipi dippi dipii