Loppu hyvin kaikki hyvin

Valtaisa kisaurakka takana. Sunnuntai-iltana klo 20.00 kurvasin kotipihaan, olo oli melkoisen helpottunut ja tyhjä, päällimmäisenä pyöri mielessä ajatus, me teimme sen.
Kilpailunjohtajan viikonlopun aikana saama palaute oli mairittelevaa, siitä kiitos kuuluu jokaiselle mukana olleelle.
Ette usko miten hyvältä tuntui, kun ventovieraat ihmiset pois lähtiessään kävivät kädestä pitäen kiittämässä, samalla toivoivat, anokaa jatkossakin SM -tason kilpailuja.
Heittipä joku ajatuksen yleisen sarjan SM -kilpailuista.

Kilpailuviikonlopun jälkeen on ilmennyt selkeitä vieroitusoireita, puhelin ei soi lainkaan edellisten viikkojen malliin. Kilpailuviikon torstaina jouduin pitämään puhelimet äänettömällä neljä tuntia, kun istuin kokouksessa. Toiseen oli soitettu 42 kertaa ja toiseen tasan 30. Nyt ei soita kukaan.
Hopeasompa -sivuilla oleva palautekaavake on hyvä juttu. Me järjestäjät saadaan arvokasta tietoa asioista, jotka olisimme voineet hoitaa paremmin.
Palautteissa ollutta muutamaa asiaa haluan kommentoida.
Ensiksi radoista. Lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksella Hopeasompa -kilpailuista uskallan väittää seuraavaa. 3 km rata oli ihan riittävän vaativa, 5km lenkki ehkä jo aavistuksen liiankin rankka. Lämmittelylatu olisi kyllä saanut olla lähempänä, testilatu myöskin parempi.
Toki joskus aikuisten SM -kilpailuissa ei ole ollut koko testilatua, kilpailu käynnissä, missäs testaat.

Valtakunnan media aina urheiluruutua myöden tiedotti kiitettävästi HS -finaalista. Ainoastaan oman alueen valtalehdet unohtivat meidät lähes täysin.

Kokonaisuutena kilpailuviikonlopusta jäi hienot muistot. Onnistuttiin järjestämään teuvalaiset kisat. Nyt on tällä palstalla jäähyväisten aika.

Hyvää kevättä kaikille. Kiitos.

Harri Kittilä